Ainoastaan moottoripyöräilystä – suurin piirtein

Motoristeja on kuulemma kahdenlaisia. Niitä jotka ovat kaatuneet ja niitä jotka eivät vielä ole kaatuneet.

Kaadoin pyöräni. Harmittaa ja jos viitsisin, käyttäisin tässä niitä kaikkia kirosanoja joita tunnen. Kaato oli vielä ihan typerä. Oma vika. Kiirettä ja tyhmyyttä.

Vahingot olivat kuitenkin vain vilkku, jarrupoljin ja pakoputket. Henkiset vammat suuremmat kuin fyysiset joita ei tullut luojan kiitos ollenkaan.

Kuvan vilkku ei liity tapaukseen.

Oma pyörä joka luonnolliseti on ollut silmäterä on nyt saanut kolhuja. Kahvan päästä puuttuva vilkku ja törröttävä piuhanpää muistuttaa minua joka kerta kaadosta.

Vääntynyt jarrupoljin ja nyt jo ruosteen pintaansa saaneet naarmut putkissa jakaa harmittaa.

Tapiolan mukava vakuutuskäsittelijä onnistui loistavalla asiakaspalvelulla hälventämään pahaa mieltä ja ymmärtämään mittasuhteet. Kukaan ei kuollut ja vakuutus hoitaa loput.

Onneksi ”onnettomuuspaikalle” saapui avulias autoilija joka auttoi pyörän pystyyn.

Ystäväni kertoi minulle tapauksen jossa hän vaimonsa kanssa kaatoi ison harrikkansa tien risteykseen. Kummallakin jalat jäi pyörän alle.

Autoilijat kaahasivat ohi pysähtymättä auttamaan.

Onneksi ystäväni sai jalkansa hivutettua pyörän alta pois ja autettua vaimonsa sieltä myös pois. Kahdetaan saivat matkapyörän pystyyn ja siinäkin henkiset kolhut olivat suuremmat.

Jatkan haavojeni nuolemista.

Näin avasi eräs kirjoittaja Aamulehden mielipidepalstalla. (AL 6.8) Kirjoittajan mielestä kypärä ei ole turvallinen motoristin saati polkupyöräilijän päässä. Hänen mukaansa motoristi sulkee kaikki aistinsa laittaessaan kypärän päähän.

Kypärä luo turvattomuutta?

Ensimmäisenä kuulemma katoaa kuuloaisti, sitten katoaa hajuaisti, näköaisti katoaa näkökentän kaventumisen myötä ja viimeisenä kirjoittajan mukaan menee tuntoaisti.

Kirjoittaja paljastaa kirjoituksellaan ettei ole ikinä pukenut moottoripyöräkypärää päähänsä. En ole vielä sellaista avaruuskypärää tavannut joka veisi motoristiltä kaikki aistit pois.

Harvoin (tuskin koskaan) olen auton ratissa niin aistit avoimina kuin olen kypärä päässä ja moottoripyörän selässä. Muistan kuinka aloittaessani moottoripyöräilyn hain pyöräni Seinäjoelta, tuolla elokuun lopun matkalla haistelin joka ainoan sikalan, kynnetyn pellon, turvesuon ja kaadetun metsäaukon. Sitä iloa ei saa autossa ilmastoinnin ja muiden tingeltangeleitten keskellä kokea.

Tuntoaistikin menee motoristilla vain jos ei ole malttanut pysähtyä tarpeeksi usein kaffelle.

Samaa mieltä olin kirjoittajan kanssa polkypyöräilijöistä jotka ajavat korvakuulokkeet korvilla musiikkia kuunnellen. Itsekkin samaa kokeilleena, totean että pauhu korvissa on välillä kovempi kuin mp-kypärä päässä. Siinä on vaaranpaikka niin pyöräilijälle itselleen kuin muillekkin tielläliikkujille.

Kypärä päähän ja baanalle!

Mikä ihme siinä on että kun ohituskaista alkaa, edellämenevä auto kiihdyttää nopeuden 20 kilometriä yli sallitun ja kun kaista päättyy, nopeus putoaa 10 alle sallitun?

Miksi autoilijan on pakko pestä tuulilasia liikennevaloissa ja varsinkin kun motoristi on jonossa seuraavana. Miksi niitä auton tuulilasin pesusuuttimia ei voi suunnata oikein?

Miksi lasinpesuun on holvattava nestettä niin paljon että takana olevatkin kastuu?

Miksi autolla pitää roikkua aivan rekisterikilvessä kiinni, miksi?

Miksi autolla on pakko päästä moottoripyörästä ohi ja heti sen jälkeen kiire lakkaa? Miksi?

Miksi mopoilla ajavat pojat ja tytöt eivät osaa pysäköidä mopoille ja moottoripyörille tarkoitettuihin ruutuihin siististi ilman avohässäkkää?

Miksi mopopoikien ja tyttöjen syljenerityksessä on vikaa kun täytyy jatkuvasti räkiä? Miksi?

Miksi autoilijat eivät käyttä vilkkua ja aina edes valojakaan? Miksi?

Minä vaan kysyn miksi?

Aamulehden Mistä Kysymys-palstalla lukija kyseli minkä ikäistä lasta saa kuljettaa mottoripyörän kyydissä.

Tieliikennelaki ei määrittele ikää tai kokoa jolloin lapsen saa ottaa kyytiin. Palstalle vastannut antoi kyllä hyvät ohjeet: lapsella on oltava ajovarusteet, mahdollisuus pitää hyvin kiinni sekä jalkojen tulisi ylettyä jalkatapeille.

Joka vuosi kuitenkin nähdään lapsia kyytiläisenä, tuulipuvussa, crocsit jalassa, eikä puhettakaan, että jalat ylettyisivät tapeille. Kuljettajalla kyllä saattaa olla tuhansien eurojen ajopuku ja saappaat.

Lue lisää